Hyvää joulunaikaa kaikille. Film noirit on jätetty taaksepäin ja on pikkuhiljaa aika siirtyä kohti jouluelokuvia. Tässä kirjoituksessa käydään parhaat ja pahimmat jouluelokuvat läpi. Ensimmäisenä määritellään mikä on jouluelokuva. Jouluelokuvan tulee vähintään sijoittua joulun aikaan ja täten sisältää viittauksia vietettävään juhlaan esimerkiksi joulukuusien, pukin taikka sitten pikku-Jeesuksen läsnäololla. Selkeämmin jouluelokuva on, mikäli joulu on oleellinen osa juonta eli koko elokuva ei toimisi, mikäli se ei sijoittuisi jouluun. Ensimmäinen rajaus pitää sisällään paljon enemmän elokuvia, kun taas jälkimmäinen on muodostaa tiukimman jouluelokuvien kaanonin. Käsitellään tässä molempia, sillä erityisesti tiukan tulkinnan joulufilmit voivat aiheuttaa joillekin katsojille pahemman luokan allergiaa. Joulutunnelmaa kuitenkin saattaa löytyä yllättävistäkin paikoista. Vielä ehkä lisäyksenä, että parhaimmat jouluelokuvat sopivat koko perheelle, mutta ei kuitenkaan aliarvioida nuorempia katsojia.Jouluisin television tarjontaa seuratessa ovat jouluelokuvat valitettavan itseään toistavia ja keskittyvän uudempiin elokuviin. Seassa on kuitenkin myös vakiintuneita klassikkoja, kuten Yksin Kotona- sarjan kaksi ensimmäistä osaa (1990-1992), kaunis Lumiukko (1982) tai Frank Capran Ihmeellinen on elämä (1946) jossa Joulumieltä on niin paljon, että CIA koitti estää elokuvan levittämisen ilmestyessään. Romanttisia moderneja nyyhky-klassikoista tiiviisti pyörii The Holiday (2006) ja Love Actually (2003). Ps. voiko 2000-luvulla ilmestyneitä elokuvia jo nimittää klassikoiksi? Kotimaisista jouluelokuvista mainittakoon Jalmari Helanderin Rare Exports (2010) ja Mauri Kunnaksen Joulupukki ja noitarumpu (1996). Kaikki nämä elokuvat ovat hyviä elokuvia ja sopivat hyvin jouluun. Kuitenkin suurin osa on useaan kertaan nähtyjä. Tämä on mielestäni myös näkynyt jouluelokuvien vähenemisenä televisiossa. Erityisesti iltaisin. Esimerkiksi viime joulupäivänä neloskanavalla klo 21:00 pyöri sellainen viihdeteos kuin Tempation Island Suomi. Kakkoskanavalla sentään kotimainen elokuva Tytöt tytöt tytöt ja teemalla Klassikko West Side Story. Missä kunnon joulufilmit, joita kuitenkin on todella paljon? Tässä omat ehdotukseni jouluelokuviksi parille päivälle. Sen jälkeen vaihtelu voisikin jo virkistää.Kaksi perheen nuoremmille sopivaa elokuvaa. Mainitsematta jäi myös kotimainen Niko: Lentäjän poika (2008). Kyseessä on kelpo elokuva, jonka aikuinenkin jaksaa katsoa. Jaska Jokusen joulun (1965) jaksaa jokainen katsoa, sillä kestoa on ainoastaan 25 minuuttia. Tämä jouluspesiaali ei ole mitenkään tyhjäpäinen vaan älykäs, kantaa ottava klassikko ja erityisen viihdyttävä klassikko. Lisäksi nostetaan oma nostalgiasuosikkini, Isäni on turbomies (1996), joka ei todellakaan ole hyvä elokuva, mutta nostalgia-arvot ovat kohdallaan.Jos hieman jo varttuneemmille lapsille sopivia elokuvia mietitään on Tim Burtonin alkupään tuotanto hyvä kohde, sillä sieltä löytyy niin Painajainen ennen joulua (1993) – (jota tietysti Tim Burton ei ohjannut vaan Henry Selick), Batman – Paluu (1992) kuin Saksikäsi Edward (1990). Tim Burtonin elokuvissa on tarpeeksi selkeä jouluinen tunnelma sen lisäksi että ne sijoittuvat vuoden synkimmän juhlan aikaan.Toimintaelokuvista nauttivat tietävät hyvin, että Die Hard – vain kuolleen ruumiini yli (1988) on jouluelokuvien aatelia. Sijoittuuhan se joulujuhliin, joihin rosvot tulevat kuokkavieraiksi. Voiko joulu tullakaan ennen kuin Hans Gruber putoaa Nakatomi Plazasta? Toimintapuolella myös eräs Shane Black on ansioitunut jouluun sijoittuvilla käsikirjoituksilla ja ohjaustöillä. Shane Black on käsikirjoittanut Renny Harlinin Long Kiss Goodnightin (1996), Tappavan Aseen (1987), Viimeisen partiopohjan (1991) ja ohjannut/käsikirjoittanut kaksi todella hyvää jouluun aikaan sijoittuvaa elokuvaa Kiss Kiss Bang Bang (2005) ja Nice Guys (2016). Myöskin jouluinen on Martin McDonaghin Kukkoilijat 2008 on todella hauska ja myöskin herkkä musta komedia, joka ei kyllä ihan kaikkein pienimille katsojille sopiva olekaan.Herkkiin hetkiin suosittelisin melodramaattisia elokuvia, kuten Douglas Sirkin Kaikki minkä taivas sallii (1955) ja eräällä tavalla henkinen sisarteos Todd Haynesin Carol (2016), joissa eri sosiaalisista lähtökohdista tulevaa ihmistä rakastuu, eikä ympäröivä maailma salli sitä. Mahtavaa kamaa sanon minä. Sitten jos haluaa jotain ihan muuta niin ehdoton oma suosikkini jouluelokuvaksi on Terry Gilliamin Brazil (1985). Kyseessä on satiirinen versio Orwellin Vuonna 1948:sta, joka tasapainoilee hienosti synkkyyden ja huumorin välillä. Ollen samalla todella hienon näköinen ja sisältäen oleellisen joulun sanoman – ”Rakkaus voittaa”.Mikäli jouluunsa haluaa hieman puistatusta kannattaa katsoa joku joulukauhuelokuva. Joulukauhu on itsessään jo oma minigenrensä. Varhaisimpia voisi olla Ealing-studion antologia Dead of Night (1946). Tunnetuin on varmaan proto-slasher-klassikko Musta joulu (1974). Samassa hengessä jatkaa Taksikuskin ja Halloweenin risteytys Christmas Evil (1980). Kasaria ovat taatusti myös Silent Night, Deadly Night (1984) ja samana vuonna ilmestynyt Riiviöt eli Gremlins. Tuoreempaa tuotantoa on esimerkiksi ranskalainen Inside (2007) tai Krampus (2015). Mustan Joulun ja Gremlinsin ohella suosittelisin katsomaan Ghost stories for Chirstmas – sarjan antologioihin. Kyseessä on briteissä joulun pikkutunteina esitettyjä kummitustarinoita, jotka eivät ole itsessään jouluun sijoittuvia mutta sopivat hyvin tunnelmaan. Sofialla joulua vietetään myös elokuvien saralla. Ohjelmassa on esimerkiksi Annanpäivänä tuore Tonttu-elokuva ja 22.12 se Die Hard.
